Borrelioosi tarttuu puutiaisen eli punkin puremasta ja on yleisin ihmisillä esiintyvistä punkkivälitteisistä sairauksista. Borrelioosia esiintyy myös koirilla, kissoilla, naudoilla sekä hevosilla. Hevosilla kliiniset oireet voivat olla moninaiset ja toisilla yksilöillä lähes huomaamattomat. Borrelioosiin viittavia oireita voivat olla mm. jäykkyys, ontuma joka voi vaihtaa jalkaa, raajojen turvottelu, moniniveltulehdus, työskentelyhaluttomuus, apaattisuus, hermosto-oireet, uveiitti sekä matala-asteinen kuumeilu.
Borrelioosin aiheuttaa Borrelia burgdorferi – bakteeri joka tarttuu punkiin veriteitse tartunnan saaneelta pienjyrsijältä. Seuraavaksi bakteeri siirtyy punkin sylkirauhaseen josta se kulkeutuu edelleen uudelle isännälle 24 h kuluttua veriyhteyden saavuttamisesta. Uuden isännän oireet ovat seurausta elimistön tulehdusreaktiolle ja voivat ilmetä 3-30 vrk tartunnasta. Tutkimuksien mukaan borrelian esiintyvyys suomen punkeissaon n. 20-25%.
Diagnoosiin pääsemiseksi suljetaan pois muut mahdolliset oireiden aiheuttajat ja selvitetään punkkialtistuksen mahdollisuus. Tavallisissa verinäytteissä ei usein ole merkittäviä muutoksia. Veren seerumista kuitenkin voidaan määrittää borrelia vasta-aineet sairauden myöhäisvaiheessa. Vasta-aineiden olemassa-olon määrittäminen onnistuu Anivetissa tehtävällä pikatesterillä. Positiivisen borrelia tuloksen jälkeen hevoselle aloitetaan pitkä antibioottilääkitys.
Borrelioosin ennaltaehkäisemiseksi suositellaan hevosen päivittäistä punkkitarkastusta, etenkin saaristossa ja alueilla jossa punkkeja ja borrelioosia esiintyy runsaasti. Hevosille tarkoitettujen hyönteiskarkotteiden käyttö on suositeltavaa. Koirien punkkikarkoitteena käytettävän frontline -suihkeen ei ole raportoitu aiheuttavan sivuoireita hevoselle.
Anaplasma on punkin välittämä infektio jonka aiheuttaa anaplasma phagosytophilum -bakteeri (entinen nimi erlichia equi). Taudin oireisiin kuuluu mm. korkea kuume, haluttomuus liikkua, vaisuus, ruokahaluttomuus, raajojen turvotus, limakalvojen värimuutokset sekä muutokset verinäytteissä. Taudin oireet voivat kestää 3-16 vrk ja aikuiset hevoset oireilevat nuoria voimakkaammin. Diagnoosiin päästään tunnusomaisten verinäytemuutosten perusteella. Anaplasma vasta-aineiden varalta voidaan tehdä pikatesti anivetissa. Toisinaan pikatestin lisäksi tutkitaan verisively tartunnan varalta. Varmistetun positiivisen tuloksen jälkeen hoitona käytetään antibioottikuuria.
