Perusterveydenhuolto

Perusterveydenhuollon käynneillä hevoselle tehdään perusteellinen yleistutkimus, eli kliininen terveydentarkastus. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on paras hoito.

Rokotukset

 Säännöt vaativat kilpaileville ratsu- ja ravihevosille rokotusohjelman mukaiset influenssarokotukset. Lisäksi hevosia rokotetaan jäykkäkouristusta eli tetanusta vastaan. Tetanusrokote tulisi olla voimassa kaikilla hevosilla.

Ratsujen rokotusohjelma menee SRL:n sääntöjen mukaan ja ravihevosten Hippoksen sääntöjen mukaan. Käytännössä perusrokotukset ja ensimmäinen tehosterokote annetaan influenssa-tetanus yhdistelmärokotteella. Tämän jälkeen voidaan jatkaa influenssa- ja influenssa-tetanusyhdistelmärokottein, sillä influenssarokote on voimassa vuoden ja tetanusrokote kaksi vuotta. Rokotukset merkitään hevosen passiin tai rokotuskorttiin ja lisäksi Suomen Hippoksen Heppa-järjestelmään, josta ne siirtyvät SRL:n kilpailujärjestelmä Kipaan.

Lisätietoja rokotuksista löytyy Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton nettisivuilta.

Suosituksena on, että varsojen rokotukset aloitetaan noin puolen vuoden iässä ja jatketaan alla olevien ohjeiden mukaan.

Rokotusohjelma ratsut (SRL säännöt)

  • ensimmäinen perusrokote
  • toinen perusrokote 21-92 vrk ensimmäisestä rokotteesta
  • tehosterokote 7 kk mennessä toisesta rokotteesta
  • tämän jälkeen tehosterokote vuosittain (viimeistään 12 kk/365 vrk välein)
  • huomioitava, että kansainvälisiin kilpailuihin osallistuttaessa edellisestä rokotuksesta saa olla kulunut enintään 6 kk + 21 vrk
  • hevonen saa osallistua kilpailuihin kun toisesta perusrokotuksesta on kulunut 7 vrk
  • rokotuksen dopingaika 7 vrk

Ravihevoset (Hippos säännöt)

  • ensimmäinen perusrokote
  • toinen perusrokote 21-92 vrk ensimmäisestä rokotteesta
  • ikäluokasta 2020 alkaen tehosterokote 150-215 vrk kuluttua toisesta rokotteesta
  • tämän jälkeen vuosittainen rokotus viimeistään 12 kk välein
  • jos vuosittainen tehosterokotus jää antamatta, päättyy hevosen ilmoittautumisoikeus raveihin 12 kk kuluttua edellisestä rokotteesta
  • hevosen kilpailuoikeus palautuu, jos uusi tehosterokote annetaan 13 kk kuluessa edellisestä rokotteesta
  • jos rokotusväli on yli 13 kk, aloitetaan rokotusohjelma alusta
  • hevonen saa kilpailuoikeiden toisen perusrokotteen jälkeen
  • rokotuksen dopingaika 4 vrk (96 tuntia)

 Influenssatetanusrokotusten lisäksi hevosia voidaan rokottaa myös herpestä vastaan. Herpesrokotussuoja on erityisen tärkeä tiineille tammoille luomisten ehkäisyyn ja rokote voidaan antaa tammalle 5,7 ja 9 tiineyskuukausilla. Hengitystieinfektioiden osalta perusrokotukset voidaan antaa ensin 4-6 viikon välein ja sitten tehosterokotukset 6 kk välein.

Lisäksi rabiesrokotus voidaan antaa rabies-riskimaissa.

Hammashuolto

Aikuiselle hevoselle hammashuolto suositellaan tehtäväksi vähintään vuoden välein. Jossain tapauksissa joudutaan eläinlääkärin suosituksesta raspausten väliä lyhentämään. Raspauksen yhteydessä eläinlääkäri tekee hevoselle perusteellisen yleistutkimuksen eli terveystarkastuksen, tutkii suun ja tarkistaa purennan.
Yleensä kaikki hevoset rauhoitetaan raspausta varten.

Hevosen hampaiden purupinta kuluu tasaisesti kun hevonen syö. Hevosen yläleuka on alaleukaa leveämpi jolloin yläleuan hammasrivi kuluu vähemmän ulkoreunalta ja alaleuan hammasrivi kuluu vähemmän sisäreunalta johtaen siihen että hevoselle muodostuu piikkejä eli hampaiden reunojen terävöitymistä, joka hoitamattomana voi aiheuttaa limakalvo vauriota ja kipua. Jos suun tutkimuksessa havaitaan hammaslohkeamia tai hammasjuuritulehdus, tehdään jatkotutkimuksena usein hampaiden röntgenkuvaus, jossa hammasjuurien tilanne nähdään.
Hevonen oireilee vaihtelevasti hammasongelmissa.
Lue lisää Hevosen hammashoito

hevonen hammas raspaus

Ulostenäytetutkimukset ja loishäätösuunnitelmat

Ulostenäytetutkimus sisäloisten varalta suositellaan tehtäväksi erityisesti keväällä, huhti-toukokuussa, ennen laidunkauden alkua. Ulostenäytetutkimukset tehdään nykyään nk. McMaster menetelmällä, jossa ulostenäytteestä lasketaan madonmunien lukumäärä, fecal egg count (FEC). Menetelmällä saadaan selville hevoskohtainen EPG-arvo (eggs per gram), joka kuvaa madonmunien määrää grammassa ulostetta.  EPG arvon ylittäessä 200, suositellaan hevosen madottamista. Jotta tallin yksittäisten hevosten loistilanteesta saataisiin oikea kuva, tulisi tutkimuksia tehdä alkuvaiheessa puolen vuoden välein kolmesti.

Ajatuksena on kohdistaa loishäätö niihin yksilöihin, joilla on sisäloisongelma. Tutkimuksissa on todettu, että n. 20-30% hevosista kantaa suurimman loistaakan ja  toimivat näin ollen muiden hevosten tartuntalähteenä. Ulostenäytetutkimuksen avulla voidaan jokaisen hevospopulaation loisesiintyvyydet määrittää ja kohdistaa loishäätö ”ongelmahevosiin”.
1-2 viikkoa loishäädöstä suoritetulla ulostenäytetutkimuksella saadaan selville esiintyykö tallin hevosilla loislääkeresistenssiä, tarkoittaen loisia jotka eivät vastaa normaalisti annettuihin matolääkkeisiin.

Halutessasi teemme klinikalla loishäätösuunnitelman tallille ulostenäytetutkimuksien jälkeen veloituksetta kun koko talli tutkitaan.

Näytteenottoohjeet:
Näytetutkimus tulisi tehdä aina mahdollisimman tuoreesta näytteestä. Näyte otetaan joko suoraan peräsuolesta, tai heti ulostamisen jälkeen maasta, jotta uloste ei ehdi kontaminoitua ympäristöstä peräisin olevilla eliöillä.
Näytemääräksi riittää minigrip pussillisen verran ulostetta. Näyte voidaan ottaa kertakäyttökäsineeseen tai sulkijalla varustettuun muovipussiin. Näytepussi merkitään hevosen tiedoilla. Ryhmänäytteet eivät ole suositeltavia.
Jos näytettä ei voida tutkia välittömästi, tulisi se säilyttää jääkaappilämpötilassa. Näytteen jäätymistä tulisi välttää. Viileässä säilytetty näyte säilyy, mutta lämpimässä säilytetty näyte, voi johtaa munien kuoriutumiseen alle vuorokaudessa, jolloin näytettä ei voida enää tutkia luotettavasti madonmunien varalta.