Hevosen sydämen rytmihäiriöitä tutkitaan EKG-tutkimuksen avulla. Siinä hevoseen liitetään elektrodit, jotka mittaavat sydämen virran johtumista sydänlihaksessa. Sairaudet voivat muuttaa tyypillistä käyrää, jolloin saadaan usein viitettä siitä alueesta sydämessä, joka aiheuttaa rytmihäiriön.
Hevosen EKG-tutkimuksessa elektrodit, jotka mittaavat sydämen sähköimpulssien johtumista, sijoitetaan molemmin puolin hevosen rintakehää.
Lepo-EKG-tutkimus tehdään rauhallisessa paikassa, jossa hevonen on rauhallinen.
EKG-laite asennettu valmiiksi.
EKG-mittaus käynnissä.
EKG-käyrä tallentuu suoraan tietokoneelle Bluetooth-yhteydellä.
Rasitus-EKG:llä voidaan havaita rytmihäiriöitä, jotka esiintyvät vain hevosen suorittaessa.
Rasitus-EKG tehdään treenin yhteydessä, jolloin elektrodit ovat kiinni hevosessa; EKG tallennetaan muistikortille, joka treenin jälkeen ladataan tietokoneelle, ja voidaan arvioida.
Rasitus-EKG:ssä hevosessa on elektrodit kiinnitettynä työskentelyn ajan, jolloin laite tallentaa EKG:n muistikortille.
EKG-tutkimuksessa hevosen liikunta aloitetaan alkulämmittelyllä käynnissä ja ravissa, jolloin syke on vielä matala. Tämän jälkeen hevosen rasitusta lisätään asteittain, jolloin syke nousee.
Elektrodit kiinnitetty hiittiajoa varten.
Alkulämmittely.
Alkulämmittelyn jälkeen hevosen rasitusta lisätään asteittain kovempaan vauhtiin – ja lopulta huippuvauhtiin.
Terveille yksiöille voi rasituksessa sydämen sykkeen ja toistuvilla verestä mitattavien laktaattitasojen avulla saada selville hevosen aerobisen ja anaerobisen työskentelyalueen.
Laktaattitasoa seurataan eri nopeuksissa ratsun laukatessa ja ravurin ravatessa.
Tällöin saadaan selville nopeus ja syketaso, jossa hevosen laktaattitaso on 4 mmol/L. Tätä tasoa kutsutaan hevosen kunnon tasoksi.
Kun hevosta treenataan tällä tasolla tai hieman sen alapuolella nousee hevosen laktaattikynnys, jolloin hevosen kunto nousee. Kunnon nousun seurauksena laktaattitaso alkaa nousemaan vasta kovemmassa vauhdissa, eli hevonen menee anaerobipuolelle myöhäisemmässä vaiheessa, jolloin sen suorituskyky paranee.
Päämääränä hyvinvoiva atleetti.
Artikkelin kirjoittanut: ELL Jenni Rauman ja ELL Johanna Koponen, Eläinklinikka Anivet, Turku