Klinikan videoendoskoopin avulla voi omistaja olla mukana seuraamassa mahatähystyksen etenemistä. Mahalaukun tähystämisen onnistuminen edellyttää hevosen paastottamista ennen tutkimuksia vähintään 14 tuntia, juomatta hevosen on oltava vain 2-4 tuntia.
Tähystyksessä hevosen sieraimesta ohjataan endoskooppi ruokatorvea pitkin vatsalaukkuun, jossa mahdolliset haavaumat vatsassa tai ohutsuolen alussa ovat nähtävissä.
Mahahaavat ovat yleinen vaiva etenkin kilpailevilla hevosilla. Mahahaavalle altistavia tekijöitä ovat mm. runsas väkirehu ruokinta, stressaava elinympäristö, pitkät ruokintavälit, väkirehujen anto ennen korsirehua jne.
Oireita ovat mm. suorituskyvyn lasku, ähkyoireilu, hampaiden narskuttelu, haukottelu, karvapeitteen huono kunto, laihtuminen, huono ruokahalu, ärtyneisyys jne.
Hevosen yskiessä voi olla tarpeellista tutkia hevosen hengitystiet tähystystutkimuksen avulla. Omistaja voi halutessaan seurata tutkimusta videoendoskoopin näytöltä. Eläinlääkäri saa paremman kuvan hengitysteiden tilasta tutkimalla ilmapussit, ottamalla trachealimanäytteet sekä arvioimalla hengitysteiden ulkonäköä. Näytteistä tehdään yleensä solukuva, joka kertoo onko kyseessä tulehduksellinen tila, allerginen reaktio tms. Eritettä lähetetään myös bakteriologisiin tutkimuksiin mikäli se on tarpeen.
Etenkin varsoilla keuhkojen ja keuhkokalvon tilaa arvioidaan myös ultraäänitutkimuksella kylkiluiden välistä.
Keuhkojen toimintaa ja erityisesti hapenottokykyä on mahdollista tutkia verikaasumääritysten avulla. Klinikalla on mahdollisuus tehdä valtimoveren verikaasuanalyysejä.
Etenkin pitkän matkan matkustaneilla hevosilla saattaa esiintyä niin sanottua kuljetuskuumetta, jolloin myös keuhkojen ultraäänitutimus voi olla tarpeen. Varsinkin kuljetukseen tottumattomat hevoset ovat alttiita sairastumiselle.
Lue lisää Varsojen Rhodococcus equi -infektiot
Lue lisää Alentuneen suorituskyvyn arvioiminen eläinlääkinnällisesti
Lue lisää Matkustava hevonen
Tyypillisimmät iho-ongelmat hevosilla aiheutuvat syksyllä sekä keväällä kurakelien aikaan vuohisen alueen riviongelmista ja nk. kurarupiongelmasta joka ilmenee etenkin selän alueelle kosteina aikoina. Myös sieni-infektiot ovat yleisiä, ja se on hevosten yleisin tarttuva ihosairaus. Ulkoloiset kuten väiveet ja vuohispunkit aiheuttavat yleisesti kutinaa. Näiden toteamiseen eläinlääkäri ottaa hevosesta ihonäytteitä kuten esim raapenäytteitä ja joskus myös solunäytteitä ja koepaloja.
Uudismuodostumista ja pitkittyneistä ihotulehduksista voidaan ottaa ihokoepaloja eli biopsiota, jotka antavat lisätietoa sairauden alkuperästä ja aiheuttajabakteerista.
Kyseessä voi olla esimerkiksi elimistön oman puolustuksen ylireaktio tai bakteeritulehdus tai kasvainsairaus.
Hevosilla allergia voi ilmetä iho-oireiluna jolloin hevonen voi olla kutiseva tai ihoon voi ilmetä pienistä jopa laaja-alaisiin kohoaviin paukamiin. Voimakkaat nopeat pään alueen turvotukset ovat yleensä allergian aiheuttamia reaktioita. Useimmiten kutina johtaa hevosen itsensä hikkaamiseen esim. karsinarakenteita vasten johtaen pahimmillaan ihon rikkoutumiseen ja ihotulehdukseen.
Hevosilla voi olla allergiaa vuodenaika-allergeeneja kuten esim. siitepölyjä tai syksyllä homeita vastaan, myös heinän tai oljen pöly voi pölylle herkistyneelle hevoselle aiheuttaa esim. hengitystieoireilua.
Erityisesti islanninhevosilla mutta myös muilla hevosroduilla on todettu nk. kesäihottumaa, jonka aiheutuu yliherkkyydestä polttiaisten sylkiproteiineille. Näillä hevosilla hyttysloimien käyttö, ihon shampoopesut ja ihoa rauhoittavat ja kosteuttavat suihkeet voivat olla jo riittävää pitämään hevosen oireettomana. Laitumen sijainnilla on suuri merkitys polttiaisten määrässä. Kosteikkoja, jossa seisovaa vettä, vältettävä. Tuulinen avoin kuivapohjainen laidun sopii parhaiten kesäihottumasta kärsiville hevosille. Hyttyskarkoitteiden käyttö, jopa hyttysloimen upottaminen hyttyskarkoitteeseen voi olla tarpeen. Laiduntamisajankohta on hyvä ajoittaa päiväsaikaan, jolloin polttiaiset eivät ole aktiivisimmillaan.
Hevosen allergiatesteissä pyritään havaitsemaan kohonneita IgE vasta-aineita jotka kohoaa allergeenispesifisesti, eli tiettyä allegia-ainetta tai -aineita kohtaan. Ensisijainen hoito on että reaktiota aiheuttavia tekijöitä pyritään välttämään, mutta esim vuodeaika-allergeeneja on vaikea välttää, jolloin hevosille voidaan tehdä siedätyshoitoja.
Siedätyshoidon tavoitteena on että allergeeniliuoksien avulla, jossa niitä allergeeneja joita vastaan hevonen reagoi, on saada hevosen omaa sietokykyä lisättyä allergeeneja kohtaan. Noin 70% potilaista saa apua siedätyshoidosta, jotkut vastaavat parissa viikossa, joidenkin vasteet näkyy vasta noin 10 kuukauden- 1 vuoden kuluttua. Jos vaste on hyvä, suositellaan siedätyshoidon jatkamista loppuiän.
Joskus hevosilla havaitaan ei fysiologisia sydänääniä, tällöin voidaan sydäntä tutkia ultraäänellä syyn selvittämiseksi. Jos hevosella on sydämen rytmihäiriöitä, tehdään hevoselle EKG-tutkimus sekä levossa, että rasituksessa.
Klinikan ultraäänellä voidaan tehdä ns. doppler ultraäänitutkimuksia, joilla on mahdollista arvioida esim. sydämen läppävuotojen vakavuuksia ja mahdollisia epänormaalia vuotokohtaa kuten kammioiden väliseinämän välistä vuotoa.
Lue lisää Alentuneen suorituskyvyn arvioiminen eläinlääkinnällisesti
Lue lisää Hevosen EKG-tutkimuksesta