Jos oria ei haluta käyttää siitokseen, se kannattaa ruunata. Hevosen elämä on tällöin yleensä rennompaa ja se voi ulkoilla muiden hevosten kanssa. Käsittelyn riskit ovat yleensä pienempiä ja myös tallipaikan löytäminen on ruunalle helpompaa.
Alkukevät tai alkusyksy laidunkauden jälkeen ovat yleensä tyypillistä ruunausaikaa. Toki ruunata voi muinakin aikoina, mutta pahimpaan helle- ja kärpäsaikaan minkä tahansa haavan tai leikkaushaavan tulehtumisriski on suurempi.
Yleisesti klinikalla suljetulla tekniikalla tehdyn ruunauksen jälkihoito on hyvin helppoa. Ensimmäinen viikko hevosta talutellaan, jotta liikunta on rauhallista ja kontrolloitua, toisella viikolla hevonen pääseekin jo tarhaan ja sitä voidaan alkaa liikuttamaan asteittain normaalisti. Avonaisia vuotavia haavoja, tuppoja, suihkuttelua tai penisilliinin pistämistä ei ole. Lievä turvottelu leikkausalueella on normaalia, mutta tämäkin turvotus yleensä laskee liikunnan myötä. Leikkaushaava on siisti eikä vaadi kotona jatkohoitoa normaalia leikkauksen jälkeistä tarkkailua enempää.
Ostaessa hevosta on erittäin suositeltavaa että hevoselle tehdään perusteellinen ostotarkastus.
Ostotarkastuksessa kliininen ostotarkastus koostuu mm.
Hevosille on myös suositeltavaa teettää röntgentutkimus, jotta nähdään onko hevosella röntgenmuutoksia luustossa tai nivelissä jotka olennaisesti voisi vaikuttaa hevosen tulevaan käyttöön.
Vakuutustarkastukset tehdään joko klinikalla tai tallikäynnillä asiakkaan toiveiden mukaan. Mikäli vakuutusta varten halutaan myös röntgentutkimus, suositellaan vakuutustarkastuksen tekoa klinikalla.
Ostotarkastuksen yhteydessä tehty eläinlääkäritutkimus toimii myös vakuutustarkastuksena, jolloin ostaessasi hevosta suosittelemme vakuutuksen hakemista samalla mikäli se on suunnitelmissa.
Laadukkaat ravintolisät Hevosklinikka Anivetista, valikoimissa tuotteita mm seuraavilta valmistajilta:
Kysy lisätietoa ja vinkkejä sinun hevosellesi sopivista tuotteista!
Röntgentutkimukset tehdään klinikalla. Helmikuussa 2019 klinikan röntgenlaitteisto päivitettiin suoradigiröntgenjärjestelmään joka parantanut kuvien laatua entisestään. Röntgentutkimuksella pyritään samaan lisätietoa hevosen luustosta, rangasta, nivelistä sekä rakenteista jotka kiinnittyvät luustoon. Luustomuutokset voivat olla hitaita kehittymään, joten röntgenmuutokset saattavat tulla vasta viiveellä kliinisistä oireista. Röntgentutkimuksilla saadaan myös kuvattua hevosen päätä ja hampaita mikäli hevosella epäillään olevan esim. hammasongelmia.
Myös hiekkakertymä suolistossa on diagnosoitavissa röntgenkuvien avulla.
Etenkin syksyisin esiintyvä ongelma on hevosten hiekansyönti.
Oireita ovat mm.
Mahahaavan ja hiekkakertymän erottaminen ilman tarkempia diagnostillisia tutkimuksia on melkeinpä mahdotonta oireiden samankaltaisuuden vuoksi.
Vatsaonteloon kertynyt hiekka saadaan lievemmissä tapauksissa poistettua kotona tapahtuvalla Psylliumin syötöllä. Runsaasti hiekkaa syöneet hevoset jäävät usein klinikka hoitoon. Klinikalla hevosille letkutetaan n. 5 päivän ajan päivittäin nenä-mahaletkulla suurempia määriä Psylliumia sekä Magnesiumsulfaattia.
Usein ostotarkastuksissa hevosista otetaan röntgenkuvat alaraajojen nivelistä, sekä omistajan halutessa selästä ja niskasta.
Klinikalla suoritetaan myös oripäivillä vaadittavat jalostuskuvat ennen siitosoriksi hyväksymistä.
Nuorten hevosten irtopalatutkimukset suositellaan tehtäväksi 2-4-vuotiaille hevosille.
Kaviokuumeen jatkohoitoon kuuluu kavionluun asennon seuraaminen niin että kavio voidaan kengittää parhaalla mahdollisella tavalla.
Myös kavion kasvainsairaudet kuten keratooma todetaan röntgentutkimusten avulla.
Lue lisää Kaviokuume
Lue lisää Keratooma kaviossa
Hevosten silmävaivat suositellaan aina tarkastettavaksi eläinlääkärin toimesta niin pian kuin mahdollista.
Silmäongelmia pystytään tutkimaan myös talliolosuhteissa, mutta mikäli vaiva on pidentynyt tai ei vastaa annettuihin hoitoihin, suositellaan perusteellisempia jatkotutkimuksia klinikalla.
Klinikalla on käytettävissä erikoissilmäntutkimisvälineitä kuten biomikroskooppi, silmäpaineen mittari, epäsuora oftalmoskooppi silmänpohjan tutkimuksia varten, sekä ultraääni, jolla pystytään arvioimaan silmän takana olevia massoja.
Silmäkatetrin avulla hevosen silmän lääkitseminen onnistuu helpommin ja turvallisemmin.
Lue lisää Silmätutkimuksessa
Lue lisää Hevosen näkökyky; miten hevonen näkee?
Lue lisää Silmäsairaudet; oireilu ja ensiapu
Klinikan videoendoskoopin avulla voi omistaja olla mukana seuraamassa mahatähystyksen etenemistä. Mahalaukun tähystämisen onnistuminen edellyttää hevosen paastottamista ennen tutkimuksia vähintään 14 tuntia, juomatta hevosen on oltava vain 2-4 tuntia.
Tähystyksessä hevosen sieraimesta ohjataan endoskooppi ruokatorvea pitkin vatsalaukkuun, jossa mahdolliset haavaumat vatsassa tai ohutsuolen alussa ovat nähtävissä.
Mahahaavat ovat yleinen vaiva etenkin kilpailevilla hevosilla. Mahahaavalle altistavia tekijöitä ovat mm. runsas väkirehu ruokinta, stressaava elinympäristö, pitkät ruokintavälit, väkirehujen anto ennen korsirehua jne.
Oireita ovat mm. suorituskyvyn lasku, ähkyoireilu, hampaiden narskuttelu, haukottelu, karvapeitteen huono kunto, laihtuminen, huono ruokahalu, ärtyneisyys jne.
Hevosen yskiessä voi olla tarpeellista tutkia hevosen hengitystiet tähystystutkimuksen avulla. Omistaja voi halutessaan seurata tutkimusta videoendoskoopin näytöltä. Eläinlääkäri saa paremman kuvan hengitysteiden tilasta tutkimalla ilmapussit, ottamalla trachealimanäytteet sekä arvioimalla hengitysteiden ulkonäköä. Näytteistä tehdään yleensä solukuva, joka kertoo onko kyseessä tulehduksellinen tila, allerginen reaktio tms. Eritettä lähetetään myös bakteriologisiin tutkimuksiin mikäli se on tarpeen.
Etenkin varsoilla keuhkojen ja keuhkokalvon tilaa arvioidaan myös ultraäänitutkimuksella kylkiluiden välistä.
Keuhkojen toimintaa ja erityisesti hapenottokykyä on mahdollista tutkia verikaasumääritysten avulla. Klinikalla on mahdollisuus tehdä valtimoveren verikaasuanalyysejä.
Etenkin pitkän matkan matkustaneilla hevosilla saattaa esiintyä niin sanottua kuljetuskuumetta, jolloin myös keuhkojen ultraäänitutimus voi olla tarpeen. Varsinkin kuljetukseen tottumattomat hevoset ovat alttiita sairastumiselle.
Lue lisää Varsojen Rhodococcus equi -infektiot
Lue lisää Alentuneen suorituskyvyn arvioiminen eläinlääkinnällisesti
Lue lisää Matkustava hevonen
Tyypillisimmät iho-ongelmat hevosilla aiheutuvat syksyllä sekä keväällä kurakelien aikaan vuohisen alueen riviongelmista ja nk. kurarupiongelmasta joka ilmenee etenkin selän alueelle kosteina aikoina. Myös sieni-infektiot ovat yleisiä, ja se on hevosten yleisin tarttuva ihosairaus. Ulkoloiset kuten väiveet ja vuohispunkit aiheuttavat yleisesti kutinaa. Näiden toteamiseen eläinlääkäri ottaa hevosesta ihonäytteitä kuten esim raapenäytteitä ja joskus myös solunäytteitä ja koepaloja.
Uudismuodostumista ja pitkittyneistä ihotulehduksista voidaan ottaa ihokoepaloja eli biopsiota, jotka antavat lisätietoa sairauden alkuperästä ja aiheuttajabakteerista.
Kyseessä voi olla esimerkiksi elimistön oman puolustuksen ylireaktio tai bakteeritulehdus tai kasvainsairaus.
Hevosilla allergia voi ilmetä iho-oireiluna jolloin hevonen voi olla kutiseva tai ihoon voi ilmetä pienistä jopa laaja-alaisiin kohoaviin paukamiin. Voimakkaat nopeat pään alueen turvotukset ovat yleensä allergian aiheuttamia reaktioita. Useimmiten kutina johtaa hevosen itsensä hikkaamiseen esim. karsinarakenteita vasten johtaen pahimmillaan ihon rikkoutumiseen ja ihotulehdukseen.
Hevosilla voi olla allergiaa vuodenaika-allergeeneja kuten esim. siitepölyjä tai syksyllä homeita vastaan, myös heinän tai oljen pöly voi pölylle herkistyneelle hevoselle aiheuttaa esim. hengitystieoireilua.
Erityisesti islanninhevosilla mutta myös muilla hevosroduilla on todettu nk. kesäihottumaa, jonka aiheutuu yliherkkyydestä polttiaisten sylkiproteiineille. Näillä hevosilla hyttysloimien käyttö, ihon shampoopesut ja ihoa rauhoittavat ja kosteuttavat suihkeet voivat olla jo riittävää pitämään hevosen oireettomana. Laitumen sijainnilla on suuri merkitys polttiaisten määrässä. Kosteikkoja, jossa seisovaa vettä, vältettävä. Tuulinen avoin kuivapohjainen laidun sopii parhaiten kesäihottumasta kärsiville hevosille. Hyttyskarkoitteiden käyttö, jopa hyttysloimen upottaminen hyttyskarkoitteeseen voi olla tarpeen. Laiduntamisajankohta on hyvä ajoittaa päiväsaikaan, jolloin polttiaiset eivät ole aktiivisimmillaan.
Hevosen allergiatesteissä pyritään havaitsemaan kohonneita IgE vasta-aineita jotka kohoaa allergeenispesifisesti, eli tiettyä allegia-ainetta tai -aineita kohtaan. Ensisijainen hoito on että reaktiota aiheuttavia tekijöitä pyritään välttämään, mutta esim vuodeaika-allergeeneja on vaikea välttää, jolloin hevosille voidaan tehdä siedätyshoitoja.
Siedätyshoidon tavoitteena on että allergeeniliuoksien avulla, jossa niitä allergeeneja joita vastaan hevonen reagoi, on saada hevosen omaa sietokykyä lisättyä allergeeneja kohtaan. Noin 70% potilaista saa apua siedätyshoidosta, jotkut vastaavat parissa viikossa, joidenkin vasteet näkyy vasta noin 10 kuukauden- 1 vuoden kuluttua. Jos vaste on hyvä, suositellaan siedätyshoidon jatkamista loppuiän.
Joskus hevosilla havaitaan ei fysiologisia sydänääniä, tällöin voidaan sydäntä tutkia ultraäänellä syyn selvittämiseksi. Jos hevosella on sydämen rytmihäiriöitä, tehdään hevoselle EKG-tutkimus sekä levossa, että rasituksessa.
Klinikan ultraäänellä voidaan tehdä ns. doppler ultraäänitutkimuksia, joilla on mahdollista arvioida esim. sydämen läppävuotojen vakavuuksia ja mahdollisia epänormaalia vuotokohtaa kuten kammioiden väliseinämän välistä vuotoa.
Lue lisää Alentuneen suorituskyvyn arvioiminen eläinlääkinnällisesti
Lue lisää Hevosen EKG-tutkimuksesta
Pehmytosien, kuten jännekudosten, nivelsiteiden ja lihasten, tutkimiseen käytetään ultraääntä. Ultraäänitutkimuksella voidaan tutkia myös kavion sisäosia säteen kautta.
Myös lisääntymistutkimukset kuten tiineystarkastukset ja kiiman kontrolloiminen tehdään ultraäänitutkimusten avulla.
Varsojen, mutta myös aikuisten hevosten keuhkoja voidaan tutkia ultraäänen avulla. Ultraäänellä voidaan arvioida mahdollisia keuhkokalvon paksuuntumia, paiseita keuhkokalvolla ym.
Lue lisää Jännevamman syntyminen
