Klinikkamme eläinlääkärit tekevät myös tallikäyntejä.
Tallikäynneillä tyypillisimpiä tutkimuksia ovat perusterveydenhuollon käynnit, ontumatutkimuskontrollit ja muut pienet toimenpiteet. Näiden hoitamiseen ei tarvitse välttämättä klinikkaolosuhteita, jolloin hevosen ei tarvitse matkustaa klinikalle, vaan me voimme tulla tallille.
Myös äkillisten sairaustapausten, kuten ähkyjen ensiapu, kaviokuume-epäily tmv. voidaan tehdä tallikäynneillä. Ähky-oireiden ilmetessä usein ensi-apu ja jatkoseuranta saadaan paremmin tehtyä klinikalla, jolloin usein puhelimessa voidaan sopia tuodaanko hevonen suoraan klinikalle.
Mikäli hevosen hoito vaatii klinikkaolosuhteita, kuljetetaan hevonen klinikalle heti kun hevosen tila on vakaa.
1.11.2013 lähtien Anivet ottaa käyttöön yleisen käytännön mukaisen käyntimaksun tallikäynneistä. Käyntimaksu on 30 euroa noin 70 km säteellä klinikalta, saariston osalta ja yli 70 km matkoista maksu sovitaan erikseen.
Metsämäen alueen tallikäynnit ilman käyntimaksua. Ja muistathan että pelkkä rokotus klinikalla hoidetaan ilman poliklinikkamaksua!
Takana on toivottavasti menestyksekäs kilpailukausi, jonka jälkeen talven aikana sekä ratsastajalla että hevosella on aikaa ladata akkuja ja treenata tulevaa kautta ajatellen. Kilpailukauden jälkeen kohti talvea mentäessä on hyvä kiinnittää erityistä huomiota hevosen vointiin ja kuntoon.
Kilpahevoselle on hyvä tehdä perushuolto ja tarkastus, jotta kilpailukauden jälkeen tulee tarkastettua että hevonen on kunnossa ja toisaalta jos jotain poikkeavaa havaitaan, ehditään ajoissa puuttua tilanteeseen ja hevosta on aikaa kuntouttaa ennen seuraavaa kautta.
Tavoitteena on että uuden kilpailukauden aloittaa pirteä ja hyväkuntoinen hevonen, joka tekee töitä mielellään.
Perusterveydenhuollon (rokotus, raspaus) lisäksi hevonen on hyvä tarkastaa liikkeessä ja taivuttaa raajat läpi mahdollisten arkuuksien tai taivutusreaktioiden varalta. Hevosen lihaksisto ja esimerkiksi selkärangan ja lantion alue käydään läpi ja hevoselle voidaan tarvittaessa antaa esimerkiksi hierontaa tai kiropraktista hoitoa jos esimerkiksi jäykkyyttä tai muuta poikkeavaa ilmenee. Verinäytteistä tarkastetaan hevosen terveydentilasta kertovat veriarvot.
Hevosella on hyvä olla olemassa terveenä otetut verinäytetulokset, joihin veriarvoja voidaan verrata sairastumisen yhteydessä tai jos hevosessa havaitaan jotain muutosta esimerkiksi suorituskyvyssä.
Ota yhteyttä kun tarvitset kilpailuihin eläinlääkäriä.
Klinikalla on kattava laboratoriovälineistö, jonka avulla voidaan kohdentaa ongelmat ja aloittaa tarvittavat hoidot.
Perusverenkuvan avulla saadaan muun muassa tietoa hevosen punasolu- ja valkosoluarvoista ja sitä kautta tulehdusarvoista sekä myös esim. verihiutalemäärästä. Fibrinogeeniarvon lisäksi pystymme nykyisin myös määrittämään nk. SAA (Seerumin Amyloidi-A) arvon joka nousee parissa tunnissa tulehdustiloissa.
Lihasarvot, muut sisäelinarvot kuten munuais- ja maksa-arvot sekä elektrolyyttiarvot voidaan määrittää klinikalla nopeasti.
Varsojen vasta-ainetestaukset voidaan tehdä pikatestin avulla, jolloin nähdään onko varsalla riittävästi vasta-aineita.
Virtsatietulehdukset hevosella ovat verrattuna pieneläimiin harvinaisempaa. Munuaisten toimintaa pystytään kumminkin jonkin verran arvioimaan virtsatutkimuksilla verinäytteiden lisäksi.
Lisääntyneen antibioottiresistenssin vuoksi bakteeritulehduksista, kuten hengitystietulehduksista sekä haavatulehduksista, tehdään bakteeriviljelyt ja antibioottiresistenssimääritykset. Testien avulla eläinlääkäri voi määrittää antibiootin, joka parhaiten tehoaa kyseessä olevaan bakteeriin. Näin ehkäistään myös antibioottiresistenttien bakteerien syntymistä.
Tällä pystytään arvioimaan keuhkojen toimintaa; erityisesti hapenottokykyä, mittaamalla valtimoveren hapen osapainetta. Lisäksi pystymme myös määrittämään veren laktaatin.
Ulostenäytetutkimukset tehdään McMaster menetelmällä jossa ulostenäytteestä lasketaan madonmunien lukumäärä, fecal egg count (FEC). Menetelmällä saadaan selville hevoskohtainen EPG-arvo (eggs per gram), joka kuvaa pienien sukkulamatojen munien määrää grammassa ulostetta. EPG arvon ylittäessä 200, suositellaan hevosen madottamista. Myös esim suolinkaistartunnat ja isojen sukkulamatojen tartunnat havaitaan yleensä ulostenäytetutimusten avulla. Jotta tallin yksittäisten hevosten loistilanteesta saataisiin oikea kuva, tulisi tutkimuksia tehdä alkuvaiheessa puolen vuoden välein kolmesti, sillä yksi ulostenäytetutkimus ei anna vielä kokonaiskuvaa tilanteesta.
Lataa tästä valmis Ulostetutkimus-lomake (PDF), johon voit täyttää tiedot valmiiksi.
Monien tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitotulokset paranevat lihaskuntoutuksen, ollessa osana eläinlääkinnällistä hoitoa. Samoin kengityksen olleessa optimaalisena tukena tietyissä sairauksissa kuten hankosidevamman, syvän koukistajajänteen vaurion kuntoutuksessa saadaan useimmiten parempi lopputulos.
Hevosklinikan oma vesiallas valmistui helmikuussa 2021 jonka avulla voimme nyt tehostaa kuntoutettavien potilaiden paluuta työhön. Kuntoutuksella pyritään alentamaan uudelleen vammautumisen riskiä sillä että hevosen lihaskunto, asentotuntotietous ja liikeradat olisivat paremmalla tasolla siinä kohtaa kun lajinomainen treeni aloitetaan uudelleen.
Hevosten vesikävelymatto sopii erinomaisesti toipilashevosten kuntoukseen mm. tuki- ja liikuntaelintenvammojen ja leikkausten jälkeen, sekä urheiluhevosten treenin monipuolistamiseen ja muun liikunnan tueksi. Vesikävelyssä etuna on veden vastus ja kannattelevuus, joilla saadaan ohjattua ja tuettua hevosen liikkumista oikealla tavalla ja mm. kevennettyä hevosen painoa ja sitä kautta jalkoihin kohdistuvaa rasitusta. Veden korkeutta ja kävelymaton nopeutta säätelemällä saadaan jokaiselle hevoselle sopiva kuntoutus- tai treeniohjelma ja voidaan vaikutta mm. selän ja nivelten liikkuvuuteen.
Vesikävelymaton etuina ovat mm. lyhentynyt toipilasaika, suorituskyvyn kasvu, lihaksiston kehittyminen, sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan tehostuminen, liikkuvuuden tehostuminen, kivun poisto, joustavuuden lisääntyminen, oikean liikkumisen tukeminen ja nivelten ja jänteiden rasituksen väheneminen. Vesikävely tarjoaa mahdollisuuden kontrolloituun tehokkaaseen liikuntaan, jossa minimoidaan treenissä syntyvät vammat.
Syvässä vedessä kävely on rankkaa treeniä, johon hevonen totutetaan hallitusti asteittain. Ennen vesiallaskuntoutuksen aloittamista on suositeltavaa tehdä alkuarviointi hevosen tilasta, asettaa tavoitteet kuntoutukselle ja käydä läpi myös kotitallilla tehtävät harjoitteet, jos hevonen ei jää klinikalle asumaan kuntoutuksen ajaksi. Tyypillinen kuntoutusaika on 5 viikkoa ja jokaiseen vesikävelyyn sisältyy lämmittelevä ja palautteleva jakso itse treenikävelyn lisäksi. Kuntoutettavia hevosia arvioidaan lisäksi viikoittain, jotta nähdään miten kuntoutus edistyy.
Hevosklinikalla on käytössä nk. 4 tason terapialaserlaite joka avulla voidaan tuottaa valoenergiaa vaurioituneseen kudokseen. Tällä hetkellä hevosilla tehdään paljon tutkimustyötä terapialaserin hyvistä vaikutuksista jännevamman hoidoissa. Terapialaserhoidolla parannetaan solutasolla aineenvaihduntaa ja hapen kulkeutumista kudoksiin. Laservalo johtaa myös paikallisesti verisuonten laajentumiseen ja imutiehyeiden aktivoitumiseen, jolloin vaurioalueiden hoitoon saadaan apua.
Uusimissa tutkimuksissa terapialaserilla (4 tason laser) on todettu jännevammojen parantuvan paremmin kuin ilman hoitoa nk. konservatiivisesti hoidettuna. Laser-terapian on todettu myös edistävän huonosti paranevien haavojen hoitoa.
Lue tutkimusartikkeli laserterapian käytöstä jännevammojen hoidossa (pdf)
Shock wave koostuu korkeataajuisista ja korkeaenergisistä ääniaalloista jotka osuessaan kohdekudokseen vapauttavat energian kohdekudokseen. Energian vapautuessa aiheuttaa se paikallisen “uudisvaurion”, jolloin erityisesti kroonisia vammoja, jossa paraneminen on jäänyt kesken saadaan uudelleen aktivoitua.
Akutisoitumisen myötä alueen verisuonitus lisääntyy ja paranemisen edellytykset ovat paremmat. SW:terapialla on havaittu myös paikallista kivunlievitysvaikutusta, estäessään kipusignaalien välittymisen. Luiden kiinnityskohdissa sijaitsevien ligamenttivammojen ja jännevammojen ovat todettu vastaavan hyvin Shock Wave hoitoihin. Shockwave terapiaa suositellaan annettavaksi hoitosarjoina.
Sairaskengityksellä pyritään takamaan tuki ja liikuntaelinvaurioille optimaalinen tuki kuntoutusvaiheessa. Kengityspäätökset tehdään yhdessä hoitavan eläinlääkärin ja kengittäjän kanssa.
Kuntoutusohjeistuksessa voidaan myös antaa kengityssuosituksia, joiden perusteella oma kengittäjä voi myös tehdä korjauskengityksen.
Varsojen jalkojen virheasennot, joihin pystytään useimmiten lievissä ja jopa hieman vakavemmissakin tapauksissa samaan apua, on yksi tärkemmistä kengittäjän ja eläinlääkärin yhteistyökuvioista.
Klinikallamme on yhteistyösopimus kengittäjä Mika Nurmen kanssa, ja hän vastaanottaa kengitettäviä hevosia klinikalla tiistaisin ja perjantaisin ajanvarauksella.
Klinikalla on myös sairaskengitykseen käytettäviä kenkiä varastossa, jolloin niiden saatavuus mahdollista seuravaa sairaskegitystä varten kotona helpottuu.
Lue lisää Kengitys
Eläinfysioterapiassa arvioidaan eläimen toimintakykyä ja liikkumista sekä niiden ylläpitämisen tai lisäämisen mahdollisuuksia. Arviointi tapahtuu omistajan haastattelun, eläimen havainnoinnin, erilaisten tutkimus- ja mittausmenetelmien avulla. Tutkimisen ja haastattelun perusteella laaditaan fysioterapeuttiset tavoitteet ja valitaan terapiamenetelmät. Prosessiin liittyy kiinteästi sekä fysioterapeuttisen tutkimisen ja tavoitteiden että fysioterapian menetelmien vaikuttavuuden arviointi.
Yleisimmät eläinfysioterapian asiakkaat ovat epäpuhtaasti liikkuvat hevoset, hevoset joiden suorituskyky on alentunut, tuki- ja liikuntaelimistön vaurioista ja kivuista kärsivät eläimet sekä hevoset, jotka leikkausten jälkeen tarvitsevat kuntoutusta. Sairaan eläimen fysioterapiasta päättää aina eläinlääkäri.
Eläinfysioterapiassa käsitellään hevosta erilaisilla manuaalisilla tekniikoilla, käytettään fysikaalisia hoitolaitteita sekä ohjataan terapeuttisia harjoitteita. Tunnetuimpia fysioterapian menetelmiä ovat venyttelyt, pehmytkudoskäsittelyt ja nivelmobilisaatiot sekä mekaaniset menetelmät eli fysikaaliset hoidot.
Fysioterapian tärkein menetelmä on terapeuttinen harjoittelu. Terapeuttisten harjoitteiden tavoitteena on kohentaa hevosen fyysisiä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi koordinaatiota, asentotuntoa, lihasvoimaa ja kestävyyttä. Hyvän terapiatuloksen aikaansaamiseksi fysioterapeutti toimii kiinteässä yhteistyössä eläimen omistajan, hoitajan, eläinlääkärin tai valmentajan kanssa.Klinikalla on yhteistyösopimus eläinfysioterapeutti Laura Iiren kanssa, hän vastaanottaa klinikalla potilaita tiistaisin.
Hätä ei tule kello kaulassa. Tällöin tulemme avuksi niin nopeasti kuin mahdollista. Aikaisessa vaiheessa esim. ähky-, silmä-, lannehalvaus-, ontuma-, kaviokuumeoireiden tai pahojen haavojen havaitseminen parantaa yleisesti hoitoennustetta ja paranemista.
Epäillessäsi hevosellasi äkillistä sairaustapausta, ota yhteyttä heti eläinlääkäriin.
Olemme lisänneet sivustollemme kohtaan hyödyllistä tietoa hevosen omistajille akuuttien sairastapauksien oireita, kuten ähkyn, kaviokuumeen ja silmävammojen oireista, jotta ne olisi tunnistettavissa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Yleisiä havaittavissa olevia kivun oireita hevosella on
Ähkyoireilu hevosella antaa yleensä viitettä vatsaonteloperäisestä kipu tilasta. Myös lannehalvaus voi muistuttaa oireilultaan ähkyä, mutta tällöin kyseessä on lihassolujen vaurio, joka on erittäin kivulias tila. Ähkyn nopea hoidon aloittaminen usein estää ähkyn tilan etenemisen suolen virheasentoihin tai muihin leikkausta vaativien ongelmien syntymiseen. Toistuvissa ähkyoireiluissa hevosille suositellaan akuutin tilanteen ollessa hallinnassa jatkotutkimuksia alla olevan syyn havaitsemiseksi. Näihin tutkimuksiin kuuluu mm. suoliston hiekkakertymän poissulkeminen röntgenkuvauksella. Myös suoliston seinämän arvioiminen ultraäänellä voi tuoda lisävastauksia oireiluun jos epäillään suoliston seinämän ongelmaa.
Silmien siristely, valoarkuus, luomien turvottelu tai silmävuoto tulisi tarkistuttaa mahdollisimman pian jotta varmistutaan ettei hevosella ole sarveiskalvon haavaumaa, tai vierasesinettä silmässä joka vaurioittaa sarveiskalvoa.
Lue lisää Silmätutkimuksessa
Äkilliset ontumat ovat hyvin usein kaviopaiseen aiheuttamia, mutta myös kaviokuume, ja murtumat voivat olla syynä, jolloin hevosen tutkiminen on tarpeen. Myös tapaturmien aiheuttamat ontumat on syytä tarkistaa niin pian kuin mahdollista. Karsinalepo kunnes eläinlääkäri saapuu paikalle on ensisijaisen tärkeää jos hevonen ontuu äkillisesti.
Lue lisää Kaviokuume
Tekevälle sattuu; haavoja ilmenee etenkin talvella kun hevosilla on hokit. Pinnallisten haavojen hoito usein onnistuu kotikonstein mutta syvempien haavojen, ja nivelten ja jänteiden läheisyydessä olevat haavat on syytä tarkistuttaa eläinlääkärillä.
Lue lisää Haavahoidot
Varsomiseen liittyvät hätätapaukset ovat usein kriittisiä hätätapauksia. Varsominen on nopea tapahtuma, jonka pidentyessä johtaa usein varsan hapen vajeeseen ja pahimmassa tapauksessa menehtymiseen.
Jotta hevoselle voidaan tehdä isompia kirurgisia toimenpiteitä pitää hevonen nukuttaa. Anestesiassa hevonen on tajuton toimenpiteen ajan.
Toimenpiteen loputtua hevonen siirretään heräämöön, jossa se voi rauhassa heräillä ja nousta itse seisomaan.
Klinikalla tehdään ruunauksia, sekä pieniä luu sekä pehmytosakirurgisia toimenpiteitä kuten puikkoluuleikkauksia, sekä Dr Fisterin ja Eläinlääkäri Olli Kaukon käyntipäivinä niveltähystysleikkauksia.
Orienjalostusterveystarkastus eli CEM-tutkimukset tehdään joka astutuskauden alussa. Tammojen kiimojen seurantaan, oikean astutusajankohdan määrittämiseen sekä tiineyden vahvistamiseen aikaisessa vaiheessa tarvitaan ultraäänitutkimuksia. Tutkimukset tehdään klinikalla tai tallikäynnillä.
Tamman tiinehtyvyys ongelmien kohdalla voidaan kohdun limakalvosta mm. ottaa koepala tai bakteeritulehduksen varalta näyte.
Klinikkamme eläinlääkärit luennoivat mielellään toivotuista aiheista erilaisissa hevosiin liittyvissä tilaisuuksissa. Tapahtumaa suunnitellessanne, ottakaa yhteyttä klinikalle joko sähköpostitse tai puhelimintse ja kertokaa minkälaista luentoa haluaisitte.
Tuki ja liikuntaelinsairauksien yhteydessä hevonen saattaa ontua. Tällöin hevoselle varataan aika klinikalle ontumatutkimukseen. Klinikalla eläinlääkäreillämme on käytössä tutkimuksiin vaadittavat röntgen- ja ultraäänilaitteet sekä koulutettu hoitohenkilökunta avustamassa toimenpiteissä.
Eläinlääkäri kyselee omistajalta esitietoja ontuman alkamisesta sekä siihen mahdollisesti liittyvistä seikoista. Hevosen tutkiminen aloitetaan yleensä palpoimalla, eli tunnustelemalla hevosen lihaksisto, nivelet, jänteet sekä muut rakenteet lämmön, turvotusten tai kipureaktioiden varalta.
Hevonen katsotaan liikkeessä erilaisilla alustoilla, suoralla- ja ympyräuralla. Joskus ongelmat näkyvät selvemmin ratsastaessa tai ravihevosilla kärryjen edessä hiitti- tai kilpavauhdissa. Klinikalla on oma maneesi ja ratsastuskenttä ratsujen tutkimista varten ja raviradan läheisyys mahdollistaa ravureiden tutkimisen raviradalla.
Tarvittaessa hevoselle tehdään taivutuskokeet joilla voidaan saada apua ontuman paikallistamiseen. Lisäksi hevoselle tehdään hermo- tai nivelpuudutuksia ontuma-alueen rajaamiseksi tarkemmin. Ontuman paikallistamisen jälkeen aluetta jatkotutkitaan tarvittaessa röntgenkuvin tai ultraäänitutkimuksella. Näin voidaan arvioida ongelman laajuus, vakavuus, hoidon tarve sekä hoitomuoto. Potilaalle tehdään kirjallinen hoitosuunnitelma. Hoidon edetessä ovat kontrollikäynnit usein tarpeen hevosen toipumisen seuraamiseksi. Tällöin hevosen kuntoutus voidaan aloittaa mahdollisimman turvallisesti.
Hoidon onnistumiseen tarvitaan eläinlääkärin ja omistajan tiivistä yhteistyötä, joten kysy aina rohkeasti mikäli klinikkakäynnillä jokin mietityttää tai hevosesi kuntoutuksessa ilmenee ongelmia.
Niveltulehduksissa hoitona yleisesti ottaen on nivelen sisäiset lääkitykset kortisonilla tai hyarulonihapolla tai sekä että. Nykyisin on myös paljon käytössä niveltulehduksien ja jännevammojen hoidossa regeneratiivisia hoitomuotoja kuten IRAP ja PRP hoidot. Klinikkamme tarjoaa myös näitä hoitomuotoja.
Lue lisää Jännevamman syntyminen
Lue lisää Alentuneen suorituskyvyn arvioiminen eläinlääkinnällisesti
Lue lisää Regeneratiiviset hoitomuodot